Etanan vauhtia

Hitaasti edetään, mutta kuitenkin. Hetkittäin muistan olla ihan vaan tässä ja tunne on kyllä mahtava. Ruokavalion laita on ollut vähän niin ja näin viime aikoina, olen ollut niin paljon liikekannalla nyt loman aikana, etten ole juuri suunnitellut syömisiäni. Mutta siitä huolimatta on edetty ja se jos mikä on positiivista. Luin Robin Sharman kirjan "Munkki, joka myi ferrarinsa" ja pidin siitä kovasti. Kirjastosta löytyi myös muuta mielenkiintoista kassin täydeltä, niistä ehkä sitten myöhemmin. Osallistuin myös Heidin Raw-iltaan alkukuusta. Ilta oli mukava ja ruoka hyvää, nam. Tuli syötyä vähän liikaakin... Eniten jäi mietityttämään elävöitetty vesi ja magneetit ylipäätään. Tasapainotesti itse koettuna oli kyllä hämmentävä, mutta mikä tuon veden merkitys muuten on? Kotimatkalla alkoi massiivinen migreenikohtaus. Liikaa vettä kerralla? Hmm... Pari viikkoa meni tuota sulatellessa, kuin myös sitä, että mihin tässä oikein ollaan menossa ja mitä se tarkoittaa entisen elämän kannalta? Yksin oloa ja asioiden pohdiskelua tunnun selkeästi tarvitsevan runsaasti. Sen järjestäminen tässä kuuden hengen perheessä ei vain aina ole niin helppoa ;-) Joka tapauksessa mieli on parempi kuin aikoihin ja olenkin varma, että suunta on aivan oikea. Hiljalleen ja lisäämisen kautta edetään. Enää ei ole tarvetta heittää kirvestä kaivoon, jos sattuu välillä lipsahtamaan vanhoihin tapoihin. Koska pienikin muutos parempaan on aina enemmän. Lisää luettavaa magneeteista ja muusta, lisää laaturuokaa, lisää mietiskelyä ja siinähän se. Aina vain parempi elämä.